Maailman synty

Itse olen hieman hämmästynyt kun 7v. poikani Arvo tulee koulusta kotiin ja kysyy, milloin maailma syntyi ja mikä viikonpäivä silloin oli. Tämä on tietenkin luonnollinen kysymys ja viikonpäivä on helppo kun seitsemäntenä päivänä piti levätä. Ei mennä Juutalaiseen tulkintaan jotta peli pysyy yksinkertaisena.

Kristillisyyteen uskovaisena teknokraattina tähän on yksiselitteinen vastaus jo satojen vuosien takaa, kuten itse uskonnontunneiltamme muistamme. Aiemmin tieteellisellä maailmankatsomuksella ja kristillisellä näkemyksellä ei ollut suoranaista ristiriitaa. Tästä eräs merkki on luonnontieteellisen maailmankuvan perusikonin Isaac Newtonin syntymätaloon laitettu taulu, jossa siteerataan runoilija Alexander Popea.

Pimeään peittyi luonto lakeineen.
Sai "Tulkoon Newton!" valon valloilleen.

Carl Linnaeus (Carl von Linné) oli sitä mieltä, että alussa Jumala loi sen määrän eläimiä ja kasveja kuin lopulta on ja hän vain laittoi kasvit järjestykseen. Tosin Linné oli sitä mieltä, että Eeva ei ojentanut Aatamille omenaa vaan banaanin. Ei kiinnitetä tuohon tärkeään tarkennukseen kuitenkaan sen suurempaa huomiota, koska se ei liity ojentamisen ajankohtaan. Arvon kysymykseen vastausta on varmasti hyvä lähteä hakemaan maailmankuvan muutoksesta kun auktoriuskoisuutta lähdettiin murtamaan. Tieteellinen pääauktoriteetti oli Aristoteles ja uusi tiedekäsitys osoitti monessa Aristeleen teoriat vääriksi. Tästä innostuneena lähdettiin murtamaan muitakin auktoriteetteja, joista suurin ja mahtavin oli ja on Kirkko sekä Raamattu. Aluksi emme hyökänneet Raamattua vastaan vaan osoitimme uuden tiedekäsityksen ja tavan tehdä tiedettä olevan keskenään sopusoinnussa. Descartes, tuo paljon epäilevä, näki matemaattisissa lausekkeissa kauneutta ja ikuisuutta kuten on Jumalassakin. Tarkkaan katsottuaan hän havaitsi yhtälöissään jopa itse Jumalan. Descartes ajatteli, että on vain yksi teoria, josta oli vakuuttava merkki ja todistus kun hän kykeni yhdistämään aritmetiikan ja geometrian eli kuvan ja laskennallisen matematiikan. Tätä 'yhtenäisteoriaa' kutsumme tänäkin päivänä karteesiseksi koordinaatistoksi.

Mutta en oikein tästä pääse eteenpäin vastaamaan tuohon Arvon kysymykseen. Koska en halua sekoittaa pienen pojan päätä enkä myöskään sotkea itseänikään enempää ristiriitaisilla asioilla. Vastaan pojalle maailman luonnin tapahtuneen lokakuun 10. päivänä vuonna 3943 eaa (kuuden päivän päästä on syntymäpäivä). Tämän päivän löydämme käyttämällä tieteellisiä menetelmiä kun laskemme maailmanluonnin Raamatusta. Tämä on lienee tieteellinen ja uskonnollinen vastaus tuohon kysymykseen. Itse en laskenut tuota, vaan siteerasin oppinutta teologia J. A. Bengelia vuodelta 1741 joka loi kronologisen historiakäsityksen  missä on vedenpaisumus ja kaikki muutkin tärkeät asiat. Johannes Cluver kertoi, että Nooa astui arkkiin vuonna 1557 jälkeen maailman luomisen. Itse en tiedä milloin hän laskeutui arkista Ararat vuorille. Tämä olisi mielenkiintoinen tieto, jotta voisimme arvioida merivirtoja tilanteessa jossa meren pinta on paljon nykyistä korkeammalla tasolla. Toisaalta Spinoza alkoi epäillä Raamatun systemaattista tulkintaa ja hänen mielestään tuota kirjaa on syytä tutkia historiallisena teoksena jolla on useampi kirjoittajia.

Ehkä on parasta kuitenkin sanoa Arvolle, että kysy opettajalta. Opettaja tietää kaiken.